Hei!
Paljon on Halosen Sari kirjoitellut. Tänne mahtuu ainoastaa muutamia tarinoita. Jotain julkaisuja ja lehtikirjoituksia ja juttuja
Terveisin Sari Halonen
|
|
______________________________________________________________________________________________________
Kaleva- Pohjoisen Ääni, Syyskuu 2012
Jätteiden lajitteluko tökkii? Entäpä keräys?
Verkko-Kaleva kirjoitti 29.8, kotitalouksien jätteidenlajittelu tökkimisestä. Ei kai Laanilan voimassa oikeasti uskota saatavan puhdasta polttojätettä, jos on kerätty kotitalouksilta vuosikymmenet sekajätettä. Jätteenkeräystähän on yksipuolisesti muutettu koskemaan ainoastaan polttokelpoista jätettä olettaen, ettei ihmisten tarvitsisi mitään muuttaa lajittelutavoissaan. Käytännössä sekajätteeseen on laitettu aina lasit, tuhkat, peltipurkit, alumiinivuoat, pienet sähkölaitteet, kissan hiekat ym. Mihin nyt tungetaan ne jätteet, jotka eivät polttojätteeksi sovellu, niitäkin kun kertyy kuukausittain aikamoinen määrä?
On myös hupaisaa kuinka syyllistetään jätteenkeräysliikkeitä ”sopimattoman” jätteen keräämisestä. Yksinkertaisesti kyse on siitä, etteivät ihmiset edelleenkään halua varastoida kaikkea jätettä koteihinsa, vaan toimivat kuten ovat aina toimineet. Jätteiden lajittelupisteille ei kuljeta tavaraa kuin osa ihmisistä ja sinnekään ei vaan kaikki jäte kelpaa. Minäkään en halua alkaa käymään kuukausittain kaatopaikalla viemässä jätettä, mikä ei polttoon kelpaa. Enkä myös halua varastoida jätteitä kotiini.
Lain mukaan kunnan on järjestettävä jätteen keräys, mutta voiko se myös olla keräämättä osan jätteistä, kuten nyt on tapahtumassa? Saksassa kotitalouksista kerätään erikseen polttoon soveltuva jäte (tai energiajäte), erikseen muu jäte ja erikseen biojäte. Muuttamalla keräystapaa myös Laanilan voiman alueella siten, että jäljelle jäävä ei-polttokelpoinen jäte kerättäisiin myös säännöllisesti, saisi Laanilan jätteenpolttolaitoskin sellaista jätettä kuin mitä se tarvitsee. |
|
|
______________________________________________________________________________________________________
Siruja-lehti, Syyskuu 2012
Hyvä serviisiläinen,
Reilut kolme vuotta on mennyt Oulun Serviisin johtokunnassa. Tuona aikana olen saanut huomata, että Oulun puhtaus- ja ruokapalvelut ovat todella hyvissä käsissä ja työn tuloksista perheemme on päässyt nauttimaan sekä päiväkodeissa, että kouluissa. On hienoa olla niin hienon liikelaitoksen kuin Oulun Serviisin johtokunnan puheenjohtaja.
Keväällä johtokunta ja serviisiläisiä teki matkan ISSA Interclean messuille Amsterdamiin. Ohjelma oli tiukka eikä juuri vapaa-aikaa jäänyt. Ehdinpä kuitenkin paluumatkalla messuilta ostaa pakolliset tuliaistulppaanit kotiin. Messuille mentiin heti, kun ovet avautuivat. Näyttelyhallit olivat täynnä kaikkea mahdollista puhtaanpitoon liittyvää, mm. runsaasti eri valmistajien päältä ajettavia laitteita, monenmoista luuttua ja moppia, roskien lajittelujärjestelmiä, ilmastoinnin puhdistusrobotteja ja graffiitin poisto laitteita. Kaikki matkalle osallistuneet saivat tehtäväksi kiertää messuilla ja löytää jonkin laitteen tai työmenetelmän, mikä itsestä tuntui kaikkein mielenkiintoisimmalle ja löytyihän niitä – lähes yhtä paljon kuin osallistujia. Messut olivat oikein runsauden tarjotin, mutta jäin kaipaamaan suurempaa innovatiivisuutta. Puhtaanapitopuolen laitekehityksessä olisi vielä todella paljon kehitettävää.
Uuden Oulun keittiöverkkoselvitys on valmistunut ja lehdistössäkin siitä on availtu keskustelua. Selvityksessä on hyvä se, että on avoimin mielin uskallettu ottaa kantaa nykyiseen verkkoon. Kuitenkin liian suppean keittiöverkon näen jopa uhkana uudelle Oululle. Jos kolmesta keittiöstä on yksi pois toiminnasta esim. hygienia syistä, on kahdella muulla kovin työlästä ja hankalaa tuottaa korvaava tuotanto. Useampi keskuskeittiö on turvallisempi ratkaisu meille kaikille oululaisille ja antaa mahdollisuuden myös erilaisiin keittiökohtaisiin ruokalistoihin ja siten parantaa myös lähiruuan käyttömahdollisuuksia. Keittiöverkon remontin kanssa ei kuitenkaan kannata hätäillä.
Syksy on saapumassa tohinalla, koulut ovat alkaneet ja arkinen aherrus niissä, päiväkodeissa ja muissa kaupungin kohteissa. Toivotaan, että kaikilla on ollut rentouttava kesä ja valoenergiavarastot ovat täyteen ladatut talven pimeyden kohtaamista varten.
Värikästä syksyä!!
Sari Halonen
Johtokunnan puheenjohtaja |
|
|
______________________________________________________________________________________________________
Linnanmaa ansaitsee uimahallinsa
Kaleva Pohjoisen Ääni blogi 23.5.2012
Linnanmaan uimahallihankkeesta on tehty vuosien varrella useita aloitteita, kerätty nimilistoja ja kirjoitettu lehtikirjoituksia sekä yksittäisten ihmisten että alueen asukasyhdistyksen toimesta. Vihdoinkin Oulun kaupunginhallitus teki päätöksen Linnanmaan uimahallin uudesta tarvesuunnitelmasta.
Edellisellä kerralla kaupunki haki uimahalliin kumppaneita mm. Oulun yliopistosta ja Haukiputaan kunnasta. Yliopisto ja Haukipudas eivät hankkeelle silloin lämmenneet, Haukipudas kuitenkin rakensi hieman myöhemmin oman uimahallinsa yhden äänen ratkaisevalla erolla. Tänä päivänä tilanne on jo erilainen. Kaijonharjun suuralueen väestöpohja on jo yksinään kasvanut reippaasti ja kasvaa edelleen. Siten todellakin väestöpohjaa uimahallihankkeelle on riittävästi, eikä yhteistyökumppaneita ole tarvetta haalia hankkeen rahoittamiseen.
Linnanmaan uimahalli on ollut varmaan kaikkein aikojen hitain hanke Oulun kaupungissa. Kohde on ollut Oulun kaupungin investointisuunnitelmissa jo vuodesta -87, eli nyt jo 25 vuoden ajan. Vuosi toisensa jälkeen suunnitelmia on lykätty milloin milloinkin ”kiireisempien ja tärkeämpien” hankkeiden perusteilla, kuten mm. Raksilan uimahallin ja hieman myöhemmin Raatin uimahallin remonteilla. Joinakin vuosina hankkeita on lykätty kaupungin huonon rahatilanteen johdosta. Mikään muu kaupunki ei taida olla investoinneissaan yhtä hidas kuin Oulun kaupunki :-)
Alun perin silloin 25 vuotta sitten Linnanmaalle kaavailtiin yksi 25 metrin allas ja lasten allas. Nykyisiin mittakaavoihin se on aivan liian pientä. Entiseen puhtaaseen uintiharrastukseen verrattuna monenlainen muu vesiliikunta on kasvattanut suosiotaan ja varsinainen uintitoiminta on joutunut todella ahtaalle. Jotta Linnanmaan uimahallista tuli mahdollisimman hyvin palveleva kokonaisuus tulisikin rakentaa vähintään kaksi 25 metrin allasta, lasten allas ja kahluuallas. Myös lämmin monitoimiallas on nykyaikaa.
Tarveselvityksestä uimahallin käyttöön saamiseen kestänee vielä muutaman vuoden ajan. Jos ja kun uimahalli vihdoin ja viimein saadaan Linnanmaalle, on se maljan nostamisen arvoinen asia - Niin pitkään se hanke on vienyt.
|
|
______________________________________________________________________________________________________
VIINIÄ VAARASTA, toukokuu 2011
Kaleva, Pohjoisen Ääni blogi
Valtuustossa käsittelyssä oli mm. info Viinivaaran pohjavesihankkeesta. Suoraan sanottuna minusta tuntuu kauhealle laittaa yli 70 miljoonaa euroa tuollaiseen hankkeeseen ja laskea sitten kallis pohjavesi vessapytystä alas.
Alkuperäinen tarkoitus Viininaaralla oli olla varajärjestelmä Oululle, ei pääjärjestelmä. Nyt kuitenkin siitä on tulossa pääjärjestelmä. Jos Viinivaarasta pumpataan vettä koko Oulun tarpeeseen, niin huolestunut olen siitä, että miten käy mm. Nuorittajoen Perttusen virtaamien, kun virtaamissa näyttää jo nyt olevan aika paljon heilumista. Jos hanke tullaan toteuttamaan, niin silti osa käyttövedestä tulisi ottaa Oulujoesta, ainakin niin kauan, että ollaan vakuuttuneita siitä, ettei isommalla pohjaveden otolla pilata koko alueen ja laskujokien vesitaloutta.
Vastineeksi veden tuhlaamiselle Ouluun pitää kaavoittaa uudenlainen omakotitaloalue, missä energian lisäksi myös veden käyttö on minimoitu - ei vesivessoja ja lämmön takaisinotto jätevedestä, lämpöä kenties omasta kompostista, energiaa omasta tuulivoimalasta ja aurinkokeräimistä jne. Vedetön vessa on ihan toimiva ja hajuton systeemi, kunhan vain jätteenkeräyssysteemikin luodaan toimivaksi. Vaatimalla uusia systeemejä luotaisiin myös pohjaa uudenlaiselle tuotekehitykselle ja uudenlaisille vähäenergisille taloille. Kun on kysyntää, niin on tarjontaa. Minä en muuten usko, että meillä enää tulevaisuudessa on vesivessoja, ei edes kerrostaloissa.
| |
|
|
______________________________________________________________________________________________________
Tunnuksetonta joulun juhlintaa?
Viikonloppuna uuden vuoden juhlinnan lisäksi lueskelin joululoman aikana tulleita lehtiä, mm. Suomen Kuvalehteä. Suomen Kuvalehdessä on usein hyviä artikkeleita. Nyt mieleeni erityisesti jäi imaamin mielipide mm. koulujen joulujuhlista ja siitä, että onko kristilliset tavat perinteisiä tapoja Suomessa. Itse asiassa selkäkarvani nousivat kyllä hieman artikkelia luettaessa pystyyn. Hänestä ne eivät ole perinteisiä suomalaisia, vaan kristillisiä tapoja. Minusta taas kristilliset tavat kyllä voidaan luokitella jo perinteisiksi tavoiksi Suomessa. Jotta myös imaamin mielestä voitaisiin puhua perinteisistä suomalaista tavoista, niin olisiko sitten siirryttävä vanhoihin luonnonuskoisiin juhlintatapoihin, kuten yulen juhlintaan? Jouluhan on kauemmaksi menneeseen mentäessä itse asiassa perinteinen pakanallinen juhla-aika. Kristillinen juhla, Jeesuksen syntymä on vain laitettu siihen paikalle, jotta ihmiset eivät pitäisi pakanallisia juhliaan. Toisekseen, jos Suomessa on joulua juhlittu jo satoja vuosia, niin eikö silloin ole kysymyksessä jo perinteinen tapa? Eikö tiernapojat ole perinteisiä? Kovin vanha ei tiernapoikaperinne oikeastaan ole, mutta kyllä se vaan minusta aika perinteinen on. Melkein niin kauas kuin muistan, olen saanut nauttia tiernapoikaesityksistä ja samoin ovat lapsenikin.
Toisekseen kysymyksiä herättää tulevaisuuden koulujen joulujuhlat ja kevätjuhlat. Jos "Enkeli Taivaan lausui näin" joudutaan unohtamaan, samoin joulukuvaelmat, tiernapojat ym. raamattuun liittyvät juhlaesitykset ylenpalttisen globaaliuden johdosta, niin eikö silloin olisi parasta perustaa jokaiseen isompaan kaupunkiin koulu, joka toimisi täysin tunnuksettomasti, taikka järjestää yhteiset tunnuksettomat joulu- ja kevätjuhlat heille, jotka eivät perinteisiä kristillisiä tapoja halua juhliinsa? Tuolloin tavalliset koulut toimisivat, kuten ovat tähänkin päivään saakka toimineet tavallisine joulujuhlineen ja keväisine suvivirsineen. Yksi mahdollisuus olisi toki järjestää joulujuhlat kuten konferenssit omine sessioineen: Kello 10:00 alkaa kristillinen osuus juhlasalissa, samaan aikaan tunnukseton osuus ruokasalissa ja muslimeille luokassa 201 tarinaa profeetta Muhammedista jne. Kello 10:30 alkaa kaikkien yhteinen joulujuhla juhlasalissa. Tai ensin on tarjolla perinteinen kristillinen osuus ja puolen tunnin jälkeen kaikille yhteinen tunnukseton osuus.
Eräs Suomessa toimiva iso firma ei viime vuonna pitänyt enää pikkujouluja, vaan tilalla oli talvijuhlat. Itsestä kyllä tuntuu, että talvijuhlille paras aika olisi helmikuussa eikä marraskuussa pikkujouluaikaan. Tässä tapauksessa juhlan nimitys oli vain muunnettu globaaliksi, muutoin meno kuten pikkujouluissa ainakin. Tästä seuraava askel varmaan on, ettei pian pikkujouluaikaan voida enää tarjoilla joulukinkkuakaan, vaan talvilammasta. Sikaahan ei kaikki saa syödä, mutta lammas kelpaa miltei kaikille. |
|
|
______________________________________________________________________________________________________
Työelämän lainsäädännötkö itsestäänselvyyksiä?
Jatkuvia lakkoviestejä ja samaan aikaisesti lakkoilijoiden mustamaalaamista, kenen onkaan vika, kun uutiset kertovat lakosta toisensa jälkeen? Verkosta saamme myös päivittäin lukea ay-liikkeen parjausviestejä. Suurin piirtein kaikki Suomessa huonosti 10 viime vuoden aikana mennyt laitetaan ay-liikkeen taikka vasemmiston syyksi. Propaganda ay-liikettä kohtaan on jatkunut jo pitkään ja se on säännöllistä. Juuri tuosta jatkuvuudesta ja säännöllisyydestä voidaan päätellä, että asialla ollaan tarkoituksella ja pitkän tähtäimen strategialla.
Ay-liikkeiden edunvalvontamahdollisuuksia halutaan heikentää. Myyrän työtä tehdään laidasta laitaan. Parjaaminen ?henkilökohtaisina? mielipiteinä jää ihmisten mieleen ja saa jopa helppouskoisimmat ajattelemaan, että vika todellakin ay-liikkeessä. ?Ay-liike ei saa mitään aikaiseksi?, ?kaikki työntekijöiden edut on jo saavutettu?, ?ay-liike huonontaa vain Suomen tulevaisuutta? jne. Viimeksi joulukuun ensimmäisellä viikolla erään verkkolehden keskustelupalstalla ay-liikettä syytettiin paperiteollisuuden työpaikkojen menettämisestä Etelä-Amerikkaan. Paperiteollisuuden siirtymiselle muihin maihin on kyllä aivan muut syyt kuin ay-liike, mm. se, että puu vain yksinkertaisesti kasvaa 10 kertaa nopeammin Etelä-Amerikassa kuin Suomessa. Suomessa tulisi antaa tehtaille materiaali ilmaiseksi mm. bioetanolia varten, jotta sen valmistaminen nähtäisiin kannattavana, tällä hetkellä.
Syytämme EK:ta lakkoaallosta. EK on tullut julki lausahduksineen lakkoherkästä Suomesta. Vertailukohtaa Suomelle haetaan muista maista mm. Saksasta ja vertailukohdaksi otetaan mm. lakkopäivien lukumäärä viimeisen 10 vuoden ajalta. Huomioon pitäisi kuitenkin ottaa, että Saksassa on erittäin voimakas ay-liike, joka on kyntensä näyttänyt niin hyvin, ettei enää tarvitse lakkoja järjestää. Pelkkä uhkaus lakosta IG-metallilta riittää, niin johan alkaa sopimukset syntymään.
Suomen hallitus olisi halunnut uudistaa Suomen sopimustoimintaa ja työrauhaa koskevaa lainsäädäntöä. Väitettiin, ettei kyse ole siitä, että lakko-oikeutta haluttaisiin rajoittaa, mutta kuitenkin samaan aikaan EK:n ulostulot ovat kertoneet kuitenkin ihan toista kieltä.
Väitetään, että suomalaisen työn tuottavuutta pitää nostaa. Sitä nostamaan on ehdotettu lomien leikkaamista, työvoiman tuomista ulkomailta, työajan pidennyksiä. Lisäksi lainsäädäntöä on pyritty muuttamaan koko ajan siten, että työntekijöiden asema heikentyisi. Huomaa selvästi, että vallassa on porvarihallitus. Sopimista yritetään siirtää lainsäädännöistä liittotasoille ja sieltä edelleen yritystasoille. Toisin sanoen vahvempaa sopijaa pyritään saamaan heikommaksi. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että mitä alemmalle tasolle mennään, sitä heikompaa on sopimisen onnistuminen. Työehtosopimuksissa määritellyistä perälaudoista tuleekin miltei 100% sopimustuloksia. Kuvitelmat ja väittämät, että Suomessa voidaan asioista sopia ja AY-liikettä ei enää tarvita sopijaosapuoleksi, ovat saaneet nyt ansaitun kolahduksen ja herättäneet toteamaan, etteivät työntekijöiden oikeudet todellakaan ole niin itsestäänselvyyksiä.
Sari Halonen
Kansanedustajaehdokas Oulu |
|
|
______________________________________________________________________________________________________
http://www.kaleva.fi/pohjoisen-aani/blog/66946#bl880689
Oulun jätehuolto on laajentamassa Ruskon jätekeskusta. Kaupunginhallitus kannanotossaan toteaa mm., että laajentamisen johdosta Oulu ei tarvitse näillä näkymin Punaiseladonkankaan jätekeskusaluetta lainkaan. Punaisenladonkankaan taistelu kuitenkaan ole vielä ohi, vaikka Oulun kaupunki ei jätekeskustaan sinne olisi sijoittamassa. Yhä edelleen meillä aluetta ympäröivillä asukasyhdistyksillä on korkeimmassa hallinto-oikeudessa valitus vetämässä, hallinto-oikeuden päätöksestä palauttaa L&T:n ympäristölupa-asia takaisin valmisteltavaksi silloiseen ympäristökeskukseen. Päätöstä odotetaan tulevaksi milloin tahansa lähiaikoina ulos. Lisäksi Haukiputaalla tehdään yhä Punaisenladonkankaalle osayleiskaavaa. Jos L&T laittaa pääsee laittamaan oman kaatopaikkansa Punaisenladonkankaalle pystyyn, niin onko se järkevää kasvavan Oulun kaupungin kannalta, että kaatopaikka-alueita on kaksi peräkkäin? Yksityinen ja kunnallinen?
Ruskon laajentaminen meille ympäristön asukkaille ei ole mitenkään miellyttävä vaihtoehto. Kuivasjärven pienkiinteistöyhdistyksen kestoaiheita on ollut Ruskon tuottamat haitat alueelle. Milloin milloin rotat lähtevät vaellukselle ympäristöön ja milloin Ruskosta valuu järviin ravinteita ison kylän verran. Viimeisen vuoden aikana hajuhaitat ovat olleet suoraan sanottuna hävyttömät. Ei Rusko haise pelkästään Jylkynkankaalla taikka Kuivasjärvellä, vaan myös Kaijonharjussa, Linnanmaalla, Puolivälinkankaalla ja Talvikankaalla, siis kaikkialla ympäristössä ja usean kilometrin säteellä.
Minkä ihmeen takia ihmisasutusten keskellä saa jatkaa tuollainen laitos? Ja miksi sen jatkoa yhä suunnitellaan, keskellä asutusta? Meidän kylän takaa voi kävellä Jäämerelle saakka törmäämättä ihmisasutukseen, joten on se ihme, ettei muka kaatopaikalle löydy sellaista paikkaa, missä se häiritsisi mahdollisimman vähän ihmisiä.
Kukaan ei usko enää jätekeskuksesta annettuihin lupauksiin. Löysin mm. vuodelta 1997 alueemme asukaslehden, jossa sanottiin "Ruskon hajut loppuvat". Samaa katteetonta lupausta annettiin myös Taskilasta pitkään. Hajuttomaksi ei ole Taskilan lietteiden kompostointi muuttunut vieläkään lupauksista ja hienoista menetelmistä huolimatta. Nyt Taskilan lietteet haisevat jääliläisten riesana ja kantautuu haju myös joskus Hönttämäelle saakka.
Taitaa olla tyypillistä oululaista välittämättömyyttä siitä, että joku taikka jotkin laitetaan kärsimään yhteiskunnan tuottamista hajuhaitoista. Ei haittaa vaikka toisten pihoilla haisee, kunhan ei vain valtuutetun takapihalla? |
_______________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu-lehti 28.11
____________________________________________________________
Demari 25.11.2010
_____________________________________________________________
Pohjolan Työ 25.11.2010
|
|
______________________________________________________________________________________________________
Kaupunginvaltuustomme päätti vuonna 2008, että Kaukovainon koulu remontoidaan ja remonttiin käytetään n. 10 miljoonaa euroa. Kouluun on tulossa n. 190 oppilasta. Samaan aikaan suunnitellaan Kaukovainon koulusta vajaan kilometrin päähän nk. kastellin suurkoulua, johon ollaan käyttämässä rahaa n. 46 miljoonaa €.
Nyt lakkautusuhan alla olevassa Kuivasjärven koulussa on n. 120 oppilasta ja lakkauttamalla lasketaan säästettävän 250 000€/vuodessa, mutta Kuivasjärven alueella on yli 700 alle kouluikäistä (lukemat v. 2010: 0-6v 705, 7-12v 426 ja 13-15v 216) ja Ritaharjusta löytyy myös yli 700 alle kouluikäistä lasta (lukemat v. 2010: 0-6v 710, 7-12v 355 ja 13-15v 83) Lapsia on siis niin paljon, että pelkästään Pöllönkankaan koulu ja Ritaharjun koulu tulisivat täytetyksi puhtaasti näillä lapsilla, siis alakouluikäisillä. Kummassakin koulussa on tällä hetkellä myös yläkoulu. Olemassa olevat lapsilukumäärät ovat raakaa faktaa, todellisuutta, mikä opetustoimen tulisi myös kohdata. Opetustoimi lupaa kaikille lapsille koulupaikan alueelta. He voisivat tarjota myös tarkat laskemat siitä miten ja minne se suunnittelee lapsia sijoitettavan ensi syksynä, syksyllä 2012 ja syksyllä 2013. Laskelmiin se voisi käyttää ihan niitä oikeita olemassa olevia lapsimääriä, eikä 20%:lla vähennettyjä arvoja.
Tässä vaiheessa on toki syytä ottaa esille Normaalikoulu ja sen kapasiteetti. Osa Ritaharjun lapsista käy Norssissa koulussa. Se ei käytännössä helpota tilannetta juuri ollenkaan, siirtää vain hieman Ritaharjun täyttymistä. Koko Kaijonharjun suuralueella vuonna 2010 on lapsia seuraavasti: 0-6v 1916, 7-12v 1000 ja 13-15v 422. Eli tulevia alakouluikäisiä löytyy niin paljon, että kaikki alueen kolme koulua tulisivat puhtaasti täytetyksi heillä.
Opetustoimi on kertonut useaa otteeseen kuinka oppilaat voidaan jakaa sujuvasti Pöllönkankaalle, Normaalikouluun ja Ritaharjuun. Viimeisimmän tiedon mukaan Pöllönkankaan koululle voidaan ottaa vain yksi luokka, Normaalikoulussa on ainoastaan hajapaikkoja. Käytännössä Kuivasjärven lapset siis siirtyisivät suurimmaksi osaksi Ritaharjuun. Ritaharjussa puolestaan on tällä hetkellä luokat 1-7, yhteensä n. 350 oppilasta. Ensi syksynä Ritaharjussa on tarkoitus aloittaa myös 8. ja 9. luokat. Kuivasjärven 80 lasta + n.50 yläkoululaista ja 100 ekaluokkalaista tekee n. 580 lasta –> vuoden 2012 ekaluokkalaiset eivät mahdu enää kouluun.
Jos ollaan tekemässä hölmöjä ratkaisuja, huonosti valmisteltuihin asioihin, niin viisainta olisi myöntää erehdys tässä vaiheessa, eikä vasta muutaman kuukauden päästä.
Sari Halonen Kuivasjärvi |
|
|
______________________________________________________________________________________________________
Suomi huippusijoilla hyvinvointivertailussa?
Otsikkoa ei kyllä todeksi uskoisi, kun lukee samaan aikaan kotimaisia otsikoita ja juttuja köyhyydestä. Vaikka brittiläistutkimuksen mittaristoa on muokattu uudelleenkin, niin Suomi on yhä kärkimaita. Selvitys ottaa huomioon mm. maan taloudellinen tilan, kansalaisten terveyden, koulutuksen ja turvallisuuden. Tästä hyvästä tuloksesta huolimatta EU:n mittariston mukaan Suomessa on puolestaan yli 700 000 köyhää eli sellaista ihmistä, jotka ovat alle 60%:n mediaanitulotason alapuolella. Vaikka köyhyysrajan alapuolelle noinkin paljon ihmisiä mahtuu, niin Suomesta ei kuitenkaan onneksi tilastokeskuksen mukaan juurikaan löydy absoluuttista köyhyyttä, eli aliravitsemusta ja nälkää. Tutkimusten mukaan aineellinenkin köyhyys on verrattain vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Vaikka heikoimmin toimeentulevien tulotasoon pyrittäisiinkin vaikuttamaan positiivisesti, niin yhä edelleen EU kaavan mukaan köyhiä olisi yhtä paljon. EU:n laskukaavassa on siis vikaa.
Suomen leipäjonoja on myös ällistelty, ainakin kansallisella tasolla. Mitä ne kertovat? Köyhyydestäkö vai siitä, että ihmiset hakevat sen kassin, kun kerran on mahdollisuus? Jonojen pituus ei aivan puhu samaa kieltä, kuin mitä tilastokeskuksen tutkimustulokset antavat ymmärtää. Kirjoitin erääseen facebook-keskusteluun, että jos olisin itse peruspäivärahalla oleva työtön, niin varmasti kävisin hakemassa ruokakassin. Kirjoitukseni aiheutti yllättäen närkästystä eräässä kaverissa. Hänen mielestään ruokakassin hakeminen on ala-arvoiseen tilaan joutumista. Useiden mielestä näin ei kuitenkaan ole, vaan kassia kyllä hakevat muutkin kuin ne, jotka niitä oikeasti tarvitsisivat. Ilmaiseksi, kun saa. Osa jopa hamstraa kasseja.
Yhteiskunnan perusturvan pitäisi kuitenkin olla sen verran hyvä, että toimeen pitäisi tulla ilman ruoka-avustuksia. Heikoimmassa asemassa tänä päivänä ovat peruspäivärahalle tippuneet työttömät, osa lapsiperheistä ja osa yksinhuoltajista. Vanhempien heikko taloudellinen tilanne kostautuu myös lapsille pitkien aikojen päähän. Tänä päivänä valtion takaama perusturva on jäänyt jälkeen muusta kehityksestä ja se vaatiikin parantamista, ettei leipäjonoihin tarvitsisi kenenkään oikeasti mennä.
Sari Halonen Oulu |
________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu-Lehti 24.10.2010
 ____________________________________________________________
Forum 19.10.2010
 _____________________________________________________
OULU-Lehti 17.10.2010
|
|
____________________________________________________________________________________________________
Oulu-lehti 17.10.2010
Kouluverkkovähennykset väärin ajoitettu
Opetustoimen lakkautuslistalla ovat sekä Kuivasjärven koulu että Herukan koulun viipalekoulu. Alun perin säästöt oli tarkoitus tehdä vain seinistä, mutta Kuivasjärven tapauksessa säästöt tulevat ryhmäkokoja suurentamalla. Suunnitelmana on hajoittaa koulun jokainen luokka kolmeen eri alueen kouluun, eli jo olemassa olevien oppilasmäärien lisäksi. Sekä Herukan, että Kuivasjärven koulusta suunnitellaan oppilaita siirrettävän Ritaharjun kouluun. Ritaharjun koulussa puolestaan on jo tällä hetkellä 350 oppilasta. Syksyllä 2011 ihan puhtaasti Ritaharjun alueelta oppilaita on tulossa lisää lapsia n. 100. Herukasta ja Kuivasjärveltä siirtyvät oppilaat toisivat tuohon n. 80 oppilaan lisäyksen. Eli syksyllä 2011 oppilaita olisi jo 530. Ritaharjun alueelta uutta ikäluokkaa tulee kouluun siirtymään n. 100 vuosittain. Siten syksyllä 2012 huomioon ottaen Kuivasjärven alueelta ja Herukan alueelta tulevat lapset Ritaharjun koulu olisi täytetty ja Ritaharjun omia lapsia jouduttaisiin jo sijoittamaan muualle kouluun. Kukaan ei tunnu haluavan ottaa huomioon sitä, että myös Kuivasjärven alueella on alle kouluikäisiä lapsia yli 700. Vuodesta 2006 alkaen jokaista ikäluokkaa on syntynyt reilut 100 lasta, nämä lapset ovat siirtymässä kouluun muutaman vuoden sisälle. Pöllönkankaan koululle alakouluikäisiä menee n. 350 ja Norssille Kuivasjärven alueen lapsia n. 40. Ritaharjuun puolestaan ei tulevaisuudessa mahdu enää yhtään lasta alueen ulkopuolelta. Siten Kuivasjärvi-Pöllönkangas-Jylkynkankgas alueella vailla koulupaikkaa tulee muutaman vuoden sisälle olemaan yli 200 alakouluikäistä lasta. Näin siis, jos Kuivasjärven koulu päätetään lakkauttaa. Kouluverkkosäästöesityksillään kaupunki on siis tarkoituksella tekemässä säästöjä muualta kuin seinistä ja rakentamassa bussikuljetusrulettia pohjoisen Oulun alueen lapsille.
Sari Halonen Kuivasjärvi, Oulu |
_____________________________________________________
KAUPPAHALLISSA 15.10.2010
______________________________________________________________________________________________
KAUPPAHALLISSA 15.10.2010
Sari Halonen ja Eero Heinäluoma
______________________________________________________________________________________________
ROTUAARILLA 02.10.2010 VALTUUSTORYHMÄN JALKAUTUMIEN
______________________________________________________________________________________________
Uutispäivä Demari 28.09.2010
--------------------------
Kaleva 23.09.2010
_____________________________________________________________
Pohjolan työ 16.09.2010
___________________________________________________________
Kaleva 25.08.2010
_____________________________________________________________________________________________________________________________
Kaleva 19.08.2010
___________________________________________________________
Pohjolan Työ 19.08.2010
|
|
__________________________________________________________________________________________________
14. elokuuta 2010, 18:28:03 | Sari Halonen
Eikö jokamies ole kuka tahansa mies?
Jokamiehenoikeuksilla on perinteisesti tarkoitettu jokaisen oikeutta nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista. Oikeuksiin on aina sisältynyt vaatimus niiden harmittomuudesta ja ehdoton vaatimus on ollut haitattomuus. Milloin sitten mennään kohtuullisuuden, harmittomuuden ja haitattomuuden rajan yli? Tuliko jokamiehen oikeudesta huomaamatta ahneenoikeus?
Marjayritykset ovat kutsuneet tänä vuonna Suomeen noin 7000 poimijaa. Näistä poimijoista valtaosa marjastaa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Jokainen voi kuvitella mille näyttää, kun 100 marjanpoimijaa lähtee tarpomaan suurin piirtein samasta paikasta suon yli keräten kaiken mitä eteen sattuu. Voidaanko sanoa, että tuollainen toiminta olisi enää harmitonta ja kohtuudella tapahtuvaa? Ei voida, kyllä tuolloin toiminta ja poiminta ovat muuttuneet ammattimaiseksi, jota olisi kyettävä rajoittamaan ja josta myös maanomistajan olisi saatava kymmenyksensä.
Lainsäädäntömme antaa mahdollisuuden ulkomaalaisille tulla Suomeen ja tehdä ansiotöitä enintään kolmen kuukauden ajan ilman oleskelulupaa marjapoiminnassa, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten korjuussa tai turkistarhatyössä. On hienoa, että meillä on mahdollisuus tällaiseen, kun kotimaasta ei ole riittävästi vastaaviin töihin ihmisiä löytynyt. Paljon jäisi myös keräämättä hyvää tavaraa ilman ulkomaalaista työvoimaa. Valitettavasti kuitenkin vierastyövoiman tuonnin johdosta myös poimitun marjakilon hinta on romahtanut. Vaikka thaimaalainen tai ukrainalainen marjanpoimija tienaisikin Suomessa vuoden palkan, niin kyllä hän silti on oikeutettu saamaan sen saman summan marjakilosta kuin mitä maksettiin ennen kuin poimijoita maahan edes kutsuttiin. Hintakehitys kertoo korutonta kieltä siitä, miten marjayritykset käyttävät surutta hyödyksensä lähes orjatyövoimaksi hankittuja ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Käteen jäävä palkka usean kuukauden työn ja 15-tuntisten työpäivien jälkeen on vain noin 1500¤. Lisäksi ollaan vailla minkäänlaisia työehtoja taikka palkkatakuita. Samankaltainen tulevaisuus taitaa olla myös edessä lähivuosina Suomeen haluttavilla rakennusmiehillä, siivoojilla, sairaanhoitajilla ja bussikuskeilla.
Suomen marjanpoimijat ry on vaatinut, että jokamiehen oikeudet koskettaisivat vain suomalaisia. Jos tämä vaatimus menisi läpi, niin rikos ilmeisesti olisi ottaa yksikin marja metsästä, jos et ole Suomen kansalainen. Monelle ulkomailta tulevalle on suuri elämys, kun he voivat syödä maasta taikka pensaasta suoraan marjoja. Meille suomalaisille se ja jokamiehenoikeus ovat sen sijaan olleet itsestään selvyyksiä, joiden arvoa emme ole aikaisemmin edes ymmärtäneet. Suomessa on juuri se parasta, että kuka tahansa, myös ei-Suomen kansalainen, voi nauttia luonnosta!
Sari Halonen Oulu |
______________________________________________________
Pohjolan työ 5.8
|
|
______________________________________________________________________________________________________
17. kesäkuuta 2010, 20:35:49 | Sari Halonen
YT, YT, YT…. Yhteistoimintalain tarkoitus on ollut edistää työnantajan ja henkilöstön keskinäisiä suhteita sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja työpaikkansa asioihin. Vanhaa yhteistoimintalakia moitittiin, että se toimi vain kumileimasimena joukkoirtisanomisissa ja -lomauttamisissa. Tämän takia lakia ryhdyttiin uudistamaan ja uusi laki tuli voimaan heinäkuussa 2007. Uudistettu laki tuntuu yhä edelleen toimivan kumileimasinlakina. ”Huonoon” taloudelliseen tilanteeseen vedoten yritys voi aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jolloin käydään yt-menettelyn mukaisesti asiat läpi siten, että ”lain kirja” täyttyy. Globaaleissa yrityksissä yhteistoimintaneuvottelut koskevat vain Suomea. Se miten säästöjä tehdään muissa valtioissa, on niiden valtioiden asia. Säästöjen käsittely, miten kohdistuu tai jää kohdistumatta muihin valtioihin ei siis kuulu Suomessa käytäviin yhteistoimintaneuvotteluiden piiriin. Jos vähennystarve Suomesta on reilut sata henkilöä, niin samaan aikaan Intiaan, Kiinaan ja muihin halpamaihin voidaan olla kuitenkin palkkaamassa lisää 500 henkilöä. Henkilöstö voi ehdottaa irtisanomisille vaihtoehtoisia säästötoimenpiteitä, jotta taloudellinen kuoppa saataisiin ohitettua ja työt pidettyä Suomessa, kunnes uusi nousukausi alkaa. Yritys ei tietenkään tarjottuihin toimenpiteisiin tartu, koska sen ainoana tavoitteena on siirtää töitä muualle niin kutsuttuihin halpamaihin. Yrityksen neuvottelijoilla ei todellisuudessa ole edes valtaa neuvotella vaihtoehtoisista tavoista tehdä säästöjä, vaan tavoitteena on vetää yt-teatteri läpi sujuvasti minimiajassa. Päätökset töiden siirroista on tehty globaalissa johtoportaissa ja työn ja tiedon siirtäminenkin halpamaihin on itse asiassa aloitettu kaksinkertaisen organisaation kautta jo hyvissä ajoin ennen yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista. Suomen lainsäädännön hampaattomuus tekee meistä suomalaisista työntekijöistä helposti uhrattavia pelinappuloita. Korkein oikeus tuomitsi Fujitsu Technology Solutions:n maksamaan yhteistoimintalain mukaisia hyvityksiä yhdentoista ammattiliiton jäsenille laiminlyönnistä, joka koski yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen toteuttamista. Päätöksen saaminen oikeudesta kesti 10 vuotta. Sitä voidaan kuitenkin pitää hyvänä osoituksena siitä, mitä tinkimätön edunvalvonta saa aikaan. Yhteistoimintaa koskevien lakien valvonta on kuulunut tähän asti työ- ja elinkeinoministeriölle. Valvovan viranomaisen olisi kuitenkin tullut olla riippumaton lakeja säätävästä ministeriöstä. Heinäkuun alussa tilanne korjaantuu, kun toimintansa aloittaa yt-asiamies. Hänellä on valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai sen uusimisen estämiseksi. Lisäksi hän voi saattaa asian poliisille esitutkintaan, jos epäilee työnantajan syyllistyneen rangaistavaan lain rikkomiseen. Toivottavasti yt-asiamiehen toiminta on tuloksellista myös globaalien yritysten suhteen.
Sari Halonen Oulu |
|
|
____________________________________________________________________________________________________
Maahanmuuttokeskustelua Pohjolantyö 06.05.2010
Huvfudstadsbladet teki repäisevän otsikon, joka sitten sellaisenaan ilman tarinan sisältöä leviteltiin populistisena ja rasistisena valtakunnan lehdissä. Demareilla on uusi linja? Tähän halpaan retkahti moni demarikin tutustumatta otsikoiden taustaan. Otsikko kuitenkin, vaikka ei positiivinen ollutkaan sain aikaiseksi sen mitä tarvittiinkin, keskustelua. Tausta Heinäluoman puheissa oli hallituksen esityksessä uudeksi ulkomaalaislaiksi, joka on tulossa lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi.
Uutta lakiehdotusta puolustetaan uhkakuvilla, ettei julkinen talous kestä ilman työperäisen maahanmuuton kasvua, tarvitaan lisää työntekijöitä. Mutta miten ihmeessä me voimme antaa töitä ulkomailta tuleville, jos meillä ei ole töitä edes omillekaan? Ensin pitää tehdä kaikki oman pesän kuntoon laittamiseksi ja oman väen työllistämiseksi. Sitä paitsi työntekijöiden lisääminen on vain yksi osa julkisen talouden remonttia. Tarvitaan myös yleisen tuottavuuden kasvua, julkisten hyvinvointipalveluiden tuottavuuden kasvua, työurien pidentämistä, syntyvyyden nousua ja työeläkesijoitusten vuosituotannon kasvamista.
Lakiehdotuksessa mahdollistetaan oleskeluluvan myöntäminen heti kerralla viideksi vuodeksi, mutta ei mitenkään aseteta ilmoittamisvelvoitteita työnantajalle tilanteessa, missä työsuhde päättyykin ennenaikaisesti. Myöskään sanktio työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta ei ole järin suuri, vain sakkoa. Mielestäni useampia rikkomuksia kohdattaessa työnantajalta olisi evättävä kokonaan oikeus ulkomaisen työvoiman käyttöön. Se ehkä olisi riittävä sanktio ja pelote hoitamaan asiat kiitettävästi.
Esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi ei ole palkansaajajärjestöjen mieleen. Tällä hetkellä voimassa olevassa laissa on kohta, jonka mukaan on varmistuttava, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ansiotyöllä, elinkeinotoiminnalla tai muulla tavalla. Myös useissa valtioissa työperusteista maahanmuuttoa rajoitetaan vuotuisen palkkatulon tai koulutustason mukaan, millä tavoin estetään halpatyövoiman tuominen maahan. Uudessa lakiehdotuksessa vastaavanlaisia kohtia ei kuitenkaan ole, eikä enää edes kohtaa missä velvoitetaan selvittämään työntekijän toimeentulon riittävyys. Lakiuudistus siis pahimmillaan edistäisi ihmiskaupankauppaa puutteellisella valvonnalla ja ilmoitusvelvollisuudella.
Tähän saakka työmarkkinajärjestöt ovat saaneet osallistua työvoiman saatavuusharkintaan sekä valtakunnallisten ja alueellisten linjausten laadintaan. Uudessa lakiesityksessä tuo mahdollisuus on poistettu ja jätetty puhtaasti työnantajapuolen arvioitavaksi. Vuonna 2006 linjausten takia oleskelulupa evättiin vain noin 20 henkilöltä, joten niiden voidaan sanoa olleen tehokkaita ennaltaehkäisijöitä. Työmarkkinajärjestöille on kyllä uudessa lakiehdotuksessa tarjottu seuranta ja arviointimahdollisuutta myöntämiskäytäntöihin, mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että työmarkkinajärjestöjä siis kuullaan, mutta ei oikeasti kuunnella.
Sari Halonen
|
|
|
____________________________________________________________________________________________________
Avoin kirje Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle mm. Kaijonharjun suuralueen hammashoidon surkeasta tilanteesta, Kaleva 01/2010
Elokuun alkupuolella 2009 soitin hammashoidon ajanvaraukseen saadakseni ajan hammaslääkärille 3-vuotiaalle lapselle. Aihetta oli, koska silmin nähden 3-vuotiaan hampaissa oli nähtävissä reikä. Aika saatiin suuhygienistille syyskuun puoleen väliin. Hänestä ei asiaan paljoa apua ollut, koska hän totesi saman kuin mitä äiti oli todennut, hampaissa on reikiä. Aika hammaslääkärille saatiin vasta n. 3 kuukauden päähän joulukuulle. Odotusaika tuntui pitkälle ja joulukuussa sitten lapselta saatiinkin paikattua 1 reikä, mutta seuraavan reiän paikkaamiseen aika olisi löytynyt vasta maaliskuun lopulta 2010 eli 3.5 kuukauden kuluttua. Jos siis asiakkaalla olisi reikiä hampaissa 8 kappaletta, niin kestäisi hampaiden paikkaaminen Oulun kaupungin työnä 2.5 vuotta.
Reilu vuosi sitten Kaijonharjun suuralueella oli suuri ongelma lääkäreiden saatavuuden kanssa, jolloin minäkin siirryin lasteni kanssa pääsääntöisesti käyttämään yksityisiä palveluita – yksityinen, kun ei sano ei oota ja eikä epäile tarvitseeko lapseni lääkärin hoitoa vai ei. Nyt sama palveluiden alasajo - asiakkaiden häätäminen yksityisille on näköjään menossa hammashoidon puolella.
Kaijonharjun terveysaseman tämän hetkinen remontti on ollut pitkään tiedossa, jo siitä lähtien, kun edellistä remonttia alettiin suunnitella muutamia vuosi sitten. Ihmettelen kuinka tuolloin ei kaupunki korjannut koko terveysasemaa kerralla, vaan siivu korjauksista jätettiin tekemättä. Jälleen kerran alueen palvelut siirrettiin pois lapsiperheiden ulottuvilla kaupungin toiselle puolelle. Hämmästystä lisää myös se, kuinka syksyllä 2009 siirrettiin Kuivasjärven neuvolat Kaijonharjuun ja yhdistettiin Kuivasjärven hammashoitola Kaijonharjun hammashoitolaan, vaikka Kuivasjärvellä olisi edelleen voitu palvella osaa asukkaista terveysaseman remontin loppumiseen saakka. Tällainen "säästäminen" Oulun kaupungin toimesta vaikuttaa lähinnä hölmöläisten peiton leikkuu hommille.
Pyytäisiin Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakuntaa selvittämään mikä on Kaijonharjun suuralueen todellinen tilanne hammashoidossa, kuinka paljon resursseja tarvitaan lisää hoitamaan kasvanut väestömäärä ja ryhtymään tarpeen mukaisiin toimiin, jotta jokaisen asiakkaan hoidot tapahtuisivat kohtuullisessa ajassa. Käsitykseni mukaan tilaaja-tuottajamalli ei nyt toimi oikealla tavalla. Pyytäisin myös Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakuntaa sekä viranhaltijoita katsomaan mahdollisia tulevia säästöpäätöksiä pitkäjänteisemmin ja laajakantaisemmin, ettei tehtäisi samanlaisia hölmöläisten peitonleikkuu hommia kuin mitä nyt on tehty. Jonkun tulisi kantaa vastuu alueen palveluiden jatkuvuudesta ja tasapainosta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti, eikä “kvartaali” kerrallaan.
Sari Halonen, Kuivasjärvi |
|
